Sivut

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Gena Showalter: Kodittomat Sielut

Ja palaamme jälleen fantasiakirjoihin. En tiedä mikä niissä minua kiehtoo, mutta tuntuu että viidestä kirjasta neljä on fantasiakirjoja. Tällä kertaa on kyseessä Gena Showalterin (, jonka nimeä on jostain syystä koskaan muista) Kodittomat Sielut. Kirjasta löytyy kaikkea ihmisistä vampyyreihin ja ei unohdeta ihmissusia, haltijoita ja peikkoja. Aivan täydellinen minulle siis!

Kirjaa kerrotaan kahden henkilön näkökulmasta joista toinen on Haden Stone, lempinimeltään Aden. Adenin päässä asuu neljä sielua, jotka ovat jotenkin imeytyneet Adenin päähän tämän syntymähetkellä ja ovat nyt siellä jumisssa. Heidän nimensä ovat Eve, Caleb, Julian ja Elijah ja heillä kaikilla on erityisiä kykyjä. Elijah pystyy näkemään tulevaisuuteen, Caleb pystyy ottamaan toisen ruumiin valtaansa, Eve kykenee viemään takaisin menneisyyteen ja Julian herättää kaikki kuolleet lähellään ja Adenillä on myös nämä kaikki kyvyt jotka ovat ikään kuin tulleet heidän mukanaan, Adenia on sielujen takia heitelty koko elämänsä ajan mielisairaalasta toiseen koska tämä muiden silmiin vaikuttaa puhuvan itsekseen vaikka oikeasti puhuukin sielujen kanssa! Kirjassa Aden on päässyt Dan Reevesin ylläpitämälle ranchille, joka on tarkoitettut ongelmaisille nuorille, ja saa sitä kautta mahdollisuuden päästä lukioon, normaalien ihmisten keskelle. Ennen päätöstään pyrkiä lukioon Aden törmää hautausmaalle tyttöön, Mary Anniin, joka saa sielut vaikenemaan ja katoamaan Adenin päästä, mutta vain silloin kuin Mary Ann on lähettyvillä. Hänen takiaan Aden päättää mennä lukioon, hinnalla millä hyvänsä, ja päästä lähelle tyttöä saadakseen selville, mikä hänessä aiheuttaa sielujen hiljenemisen.

Toinen päähenkilö on puolestaan Mary Ann Gray, ennen niin iloinen tyttö, joka muuttui täysin äitinsä kuoltua kolarissa. Nyt hänen elämänsä on yhtä ankeaa kuin sukunimensä. Hän keskittyy pelkästään koulun niin että voisi toteuttaa viisitoistavuotissuunnitelmansa ja tulla psykiatriksi isänsä tavoin, mutta vain miellyttääkseen isäänsä, joka on myös hyvin murtunut Mary Annin äidin ja vaimonsa kuolemasta. Mutta kaikki muuttuu kun hän tapaa Adenin, jokin hänessä on niin erilaista ja hän herättää Mary Annissa hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavattuaan Adenin hän alkaa vihdoin elämään ja heittää hyvästit entiselle itselleen.

Aluksi tulee heti sellainen käsitys, että Adenille ja Mary Annille syntyy romanssi ja Aden itsekin aluksi luulee niin, sillä Elijah on nähnyt Adenin tulevaisuudessa pitkän tummahiuksisen tytön johon Aden rakastuu palavasti ja aluksi Aden luulee tytön olevan Mary Ann, mutta tajuaa virheensä tavatessaan vampyyriprinsessa Victorian. Aden on tahtomattaan ja huomaamattaan vapauttanut suuren energiaräjädyksen joka on houkutellut paikalla kasan yliluonnolista väkeä. Myös Mary Ann löytää rakkauden näiden odottamattomien vierailijoiden joukosta.

Mutta kaikki ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä kaikki eivät ole mielissään Adenin tahattomasta kutsusta vaan tahtovat tappaa tämän tai käyttää hyödykseen tämän kykyjä. Adenin täytyy siis taistella vastaan Mary Ann rinnallaan. Mutta kun vastassa on voimakkaita ja lähes kuolemattomia olentoja, ei kaikki mene aivan suunnitellusti.

Pidin kirjasta kovasti, vaikka välillä tuntui että meni jo vähän yli. Se oli myös mukava yllätys ettei Mary Annista ja Adenista tullut paria. Aluksi en oikein pitänyt koko vampyyriprinsessa ideasta, ymmärsin vampyyriin asti mutta että vielä prinsessa? Juonessa oli kohtia jotka pystyi arvaamaan jo etukäteen, mutta siellä täällä tuli muutama ihan yllättäväkin käännös. Kirja oli nopealukuinen ja teksti eteni sujuvasti. Kirjan alun kanssa minulla oli ollut ongelmia, olin itse asiassa yrittänyt lukea kirjaa jo useita kertoja mutta se oli jotenkin vain sitten jäänyt kun en päässyt eteenpäin. Mutta onneksi otin itseäni niskasta kiinni ja luin kirjan, koska se kannatti! Ja voin sanoa että jatko-osa oli vieläkin parempi!

Lukunäyte s. 21
Tyttö katsoi hautausmaata.
Hetken kuluttua heidän katseensa kohtasivat. Kuului jysähdys, kun maailma äkkiä keskittyi heihin - ja sitten ei ollut mitään. Ei liikettä. Ei eilistä tai huomista, vain tämä hetki.
He olivat ainoat ihmiset maailmassa.
Tällaista on rauha, Aden tajusi järkyttyneenä. Todellinen rauha. Tyyni ja seesteinen tunne, ei huomiota vaativia ääniä, jotka vetivät hänet pinnan alle.
Sitten kuului uusi jysähdys. Autot alkoivat taas surista, linnut sirkuttaa. Terävä tuulenpuuska iskeytyi Adeniin ja heitti hänet maahan.

Harlequin 2012

2 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä kirjalta, täytyypä lukaista! Muutenkin tämä on tosi kiva blogi! :D

Minullakin on kirjablogi:
www.kirjojenkatkoista.blogspot.fi

Inka kirjoitti...

Anna: Kannattaa tosiaan! Kiitoksia :)
Käyn kurkkaamassa.