Sivut

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Eoin Colfer: Artemis Fowl - Tehtävä Pohjoisessa

Eoin Colferin kirjoittama Tehtävä Pohjoisessa on Artemis Fowl-kirjasarjan toinen osa, joka kertoo rikollisnero Artemis Fowlin seikkailuista ja pirullisista suunnitelmista.

Artemiksen kaksi vuotta sitten kadonnut isä saattaa olla löytynyt. Kun Venäjältä saapuu kiristysvideo Artemis ryhtyy toimiin. Samaan aikaan Turvassa, keijujen kaupungissa on suuri hiisikapina. Mutta hiidet eivät ole tarpeeksi fiksuja sellaiseen, kuka heitä ohjailmee ja miksi? Artemiksella on kädet täynnä työtä. Hänen pitää pelastaa isänsä lisäksi kokonainen keijukaupunki.

Kun ensimmäisessä kirjassa Artemis vaikutti lähinnä hirviölapselta, välipitämättömältä murhaajalta, joka haluaa vain rahaa. Tässä kirjassa Artemiksessa ilmenee hieman pehmeämpi puoli. Onko se sitten isänsä ansiota vai liittyykö siihen lähentyneet välit keijujen kanssa?

Tehtävä pohjoisessa oli parempi kuin edellinen kirja. Siinä riitti toimintaa, eikä henkilöille tuntunut jäävän edes pientä hengähdystaukoa. Kirjassa oli jännitystä ja huumoria. Minua eniten nauratti Artemiksen avuttomuus fyysisissä haasteissa. Hän oli niin tottunut että hänen henkivartijanssa Butler hoitaisi kaikki fyysiset ongelmat ja hän hoitaisi ajattelun. Ja sitten kun parissa vaiheessa kirjaa hän joutui niin sanotusti likaamaan kätensä, sain kikatella hänen reaktioilleen.

Hiisikapinan aiheuttaja oli aika itsestään selvä, mutta siihe liittyi käänne jota en itse asiassa ollut olettanut. Minulla on paha tapa analysoida mitä kirjassa tapahtuu ja oli mukavaa etten ollut oikeassa. Se tekee kirjasta paremman kun en kykene aavistamaan mitä on tulossa.

Lukunäyte sivulta 54:
Kamera kääntyi ylös kohti hämärää taivasta. Sitten kaukana näkyi musta, kyyristynyt hahmo. Mikron kaiuttimista kuului rytmikästä rousketta kameramiehen kävellessä lumihangessa. Hahmo erottui jo selvemmin. Se oli mies joka istui - ei, joka oli sidottu tuoliin. Jäät kilahtivat Artemiksen lasissa. Hänen kätensä tärisivät. 
  Mies oli puettu riepuihin, jotka näyttivät hienon puvun jäännöksiltä. Kulmikkaat arvet kirjoivat hänen kasvojaan ja toinen jalka näytti puuttuvan. Sitä oli vaikea sanoa varmasti. Artemis huohotti kuin maratoonari.

2002, WSOY

2 kommenttia:

V kirjoitti...

Ihanaa kun on muitakin kirjafriikkejä. : D Luen itsekkin paljon, laidasta laitaan. : )

Inka kirjoitti...

V: :)