Sivut

tiistai 13. syyskuuta 2011

Charlaine Harris: Verta sakeampaa

On ollut niin paljon kiirettä, että sain luettua Charlainen Harrisin Sookie Stackhouse-kirjojen viidennen osan vasta nyt. Edellinen kirja Veren Imussa oli ollut ylivoimainen suosikki kaikista Sookie Stackhouse-kirjoista ja kirjat muutenkin tuntuivat paranevan järjestyksessä, joten tartuin kirjaan luottavaisin mielin.

Edellisessä kirjassa oli jäänyt joitan vielä selvittämättömiä asioita, joita Sookie joutuu ratkomaan kirjan edetessä. Sookie  kohtaa kuitenkin uuden ongelman, kun kaupunkiin saapu sala-ampuja, joka ottaa tähtäimeensä kaupungin kaksi-luontoiset, mukaanlukien Jasonin, juuri muuttuneen ihmispuuman.

Kun Sookiesta tuntuu, ettei tilanne voisi mitenkään mennä pahemmaksi, muut Jasonin ihmispuumatoverit epäilevät tämän olevan syyllinen. Sookien pitää laittaa vipinää kinttuihin. Syyllisen on oltava kalterien takan ennen seuraavaa täyttäkuuta, tai Jasonin voi käydä huonosti.

Tässäkin kirjassa Sookielle riittää vientiä. Se on melkein ärsyttävää kuinka monta miestä Sookien ympärillä oikein hääräilee. Mutta ilokseni Sookiella ei ole mitään virallista poikaystävää kirjassa, tosin suudelmia jaellaan tasaiseen tahtiin, muttei mitään sen kummempaa.

Kirja oli itse asiassa pettymys. Olin odottanut jotain ällistyttäviä juonikäänteitä ja no edes jotain! Mutta kirja oli melkein itsestään arvattava ja jopa hieman tylsä. Olihan kirja itsestään viihdyttävä ja luin sen yhdessä huijauksessa. Mutta kirjassa ei oikeastaan ollut mitään erikoista. Toivottavasti seuraava kirja olisi parempi.

Lukunäyte sivulta 10:
  "Pidän hänestä hyvää huolta", Calvin Norrsi lupasi. Jason seisoi hänen takanaan selkä minuun päin Ilma veljeni ympärillä näytti erikoiselta: se vaikutti väreilevän.
  Calvin Norris ei ollut syypää tähän kaikkeen. Hän ei ollut purrut veljeäni ja saanut tätä muuttumaan peruuttamattomasti. Calvin oli syntynyt ihmispuumaksi, se oli hänelle luontaista.Pakotin itseni sanomaan "Kiitos".


2011, Gummerrus

Ei kommentteja: