Sivut

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Suzanne Collins: Nälkäpeli

Katniss Everdeen on 16 vuotias tyttö, joka asuu epäoikeudenmukaisessa maailmassa. Hän joutuu elättämään  perhettään salametsästyksellä köyhällä vyöhykeellään. Kaiken päälle hänen 12-vuotias siskonsa on joutumaisillaan raakalaismaiseen Nälkäpeliin, Capitolin huvitukseen. Mutta Katniss ei anna sen tapahtua, hän ilmoittautuu hädissään siskonsa tilalle pelastaakseen tämän. Pelin säännöt ovat yksinkertaiset: joka vyöhykeelta otetaan yksi tyttö ja yksi poika (, tribuutit), sitten heidät tungetaan areenalle tappamaan toisensa. Viimeinen eloonjäänyt on voittaja.

Kun Katniss luulee, ettei voisi mennä huonommin, hän kuulee että saa vastaansa Peeta Mellarkin. Voi ei! Miksi juuri Peeta? Katniss ajattelee. Vuosia aikaisemmin Peeta oli pelastanut Katnissin perheen nälkäkuolemalta, eikä Katniss koskaan saanut tilaisuutta kiittää. Mutta nyt on liian myöhäistä, heistä on tullut vihollisia ja heidän pitää tappaa toisensa.

Miten Katnissin käy? Pelastuuko hän ja palaa kotiin voittajana? Vai kuoleeko hän ja jättää perheensä yksin nääntymään?

Nälkäpeli... Se on todella hyvä ja koukuttava kirja. Olen lukenut sen monta kertaa, mutta luin sen taas. Idea oli mielestäni mahtava ja kiinnostava. Pidän kovasti Katnissin luonteesta. Hän ei itke ja ulise, vaikka saattaa kuolla. Katniss on vahva. Pidin kovasti myös Cinnasta.

Lukunäyte sivulta 24:
Hän työntää kätensä syvälle palloon ja ottaa sieltä lapun. Väkijoukko vetää henkeä, neulankin kuulisi putoavan, minulla on huono olo ja toivon hartaasti, että se en ole minä, että se en ole minä, että se en ole minä.
  Effie Trinket menee takaisin korokkeelle, avaa lapun ja lukee nimen kirkkaalla äänellä. Se en ole minä.
  Se on Primrose Everdeen.

WSOY 2009

Ei kommentteja: